On tilanteita joissa olisi paljonkin tehtävissä ulkoisesti, mutta sisäiset lukot estävät siihen ryhtymisen. Miksi unettomuudesta eroon pääseminen on niin pitkä, jopa mahdottomalta tuntuva matka?
"Minua on alkanut todella ärsyttää oma väsymykseni. Unettomuus ja koko nukkuminen. Ei edes huvita mennä nukkumaan, kun ei siitä kuitenkaan mitään tule. Saatikka, että haluaisin puhua koko aiheesta kenenkään kanssa, kuulla yhtään hyvää tarkoittavaa vinkkiä tai myötätuntoista katsetta tai kommenttia. Olen vain niin totaalisen loppu tähän kaikkeen.”
Ajatukseni unettomuuden viimeisenä vuotena eivät olleet kovin laadukkaita, mutta sitäkin tärkeämpiä prosessille, joka minun piti käydä läpi toipuakseni unettomuudesta. Muutoksessa, jossa minun piti luopua taistelijan (ja joskus uhrin) roolista, tullakseni toipujaksi.
Tarkastelen nyt noiden roolien merkitystä unettomuudesta toipumisessa, jotta voit ehkä löytää omat unettomuudesta toipumisen esteesi.
Iso osa univalmennusasiakaistani on taistelijoita, he ovat taistelleet läpi elämän ja usein saavuttaneetkin sillä elämässään paljon, sama käytösmalli ei vain toimi unen kanssa. Tuo tapa on monelle selviytymiskeino, joka on itseasiassa johtanut koko unettomuuteen, siksi sen avullla ei voi ratkaista ongelmaa. Unta ei voi taistella kuntoon, se menee vain enemmän solmuun kun yritämme suorittaa unta ja palautumista (kokemusta on). Kun hermosto on taistele -tilassa, nukkuminen on toissijaista.
Osa on taas enemmän taipuvaisia uhrin rooliin. He ovat usein herkkiä, luonteeltaan sopuisia, kilttejä ja rauhallisia ihmisiä. He kokevat voimattomuutta oman unettomuuden edessä. Huonounisuutta on ehkä ollut läpi elämän, eikä uhrin roolissa oleva koe, että hänellä olisi siihen juuri mitään kontrollia. Olet ehkä herkkäuninen, helposti kuormittuva ihminen, joka jää helposti omien negatiivisten ajatusten vangiksi. Tähän kuoppaan olen unettomana minäkin astunut kerran jos toisenkin.
Miten sitten tuo alussa mainitsemani tympääntyminen ja kypsyminen koko omaan tilanteeseen liittyy taisteluun tai uhriutumiseen?
Kun ymmärrys oman unettomuuden syistä alkaa kunnolla hahmottumaan, on usein selvää että toiminnallisesta unettomuudesta (taustalla ei elimellistä syytä) toipuminen vaatii omien toimintamallien ja selviytymiskeinojen tarkastelua. Tämä aiheuttaa aina meissä epämukavuutta ja kipua, silloin muutokseen pitää olla halukas ja valmis. Siis todella valmis. Minulta meni valmiiksi tulemiseen viisi vuotta, toiset pääsevät perille nopeammin ja ovat valmiita toipumaan - tulemaan toipujaksi.
Moni valmennuksen kanssani aloittanut on ajatellut - kuten minäkin aikoinaan, että kun elämäni muuttuu ulkoapäin, unettomuus korjaantuu kyllä. Asiakkaani ovat usein jo vaihtaneet sängyt ja tyynyt, jopa tyäpaikan ja koko asunnon, ennen kun tulevat luokseni. Ja on totta, että omaakin toimintaa vaaditaan, muutokset ovat voineet olla hyvinkin relevantteja, uniongelmia ne eivät kuitenkaan ole ratkaisseet.
Saatetaan myös toivoa, että kunhan joku vain kertoo mitä minun tulee tehdä, kaikki ratkeaa. Ja toki on usein niinkin, että ulkopuolinen näkee asian monesti selkeämmin ja sen mitä toimintaa vaaditaan, mutta usein unettomudesta toipuminen on paljon syvällisempi prosessi. Voi olla yllättävän vaikea irtaantua siitä elämästä jota on elänyt jo vuosia - samalla on muokattava myös käsitystä itsestä. Tämä vaatii itsensä kohtaamista ja paljon radikaalia hyväksyntää, joka on usein vaikein kohta. Muutoksesssa onnistuminen edellyttää usein tukea matkan varrella, mutta työ on tehtävä itse.
"Yksi tämän elämän kivuliaimmista opeista on ollut se, että kukaan ei voi pelastaa minua itseltäni.".
Omassa prosessissa olin pitkään itse oman toipumisen esteenä, vastaan tulevat omat puolustusmekanismit (taistelja minuusa aktivoitui). Toipuakseni minun oli luovuttava tuosta roolista ja jostain jota on pitänyt tärkeänä osana itseäni lähes koko elämäni, jouduin kohtaamaan paljon kipua ja vastustusta. Kipu on kuitenkin välttämätöntä omassa sisäisessä muutoksessa. Vasta kun alkaa todella tuntua että nyt riittää, on todella valmis käyttämään energiaa muutokseen.
Jos voit hyväksyä muutoksen epämukavuuden ja kaikki sen aiheuttamat tunteet, olet valmis ottamaan vastuun omasta roolistasi tilanteessasi ja saat rohkeutta ryhtyä myös toimintaan. Vasta silloin voit olla toipujan roolissa, voit ottaa apua vastaan ja vähitellen rakentaa pysyvästi parempaa unta.
Univalmentajasi Miia💜
Klikkauksen päässä elämää helpottavista työkaluista ja ajattelua avartavista näkemyksistä.
#UnenVoima kirjeellä saat tietoa myös uusimmista blogi -kirjoituksista ja muista sisällöistä. Ei roskapostia, vain oikeaa asiaa!
